Häpeä

Häpeä on tunteista kenties vaikeimmin siedettävä. Koemme itsemme typeräksi, osaamattomaksi, naurettavaksi ja arvottomaksi. Häpeä herää tilanteissa, joihin liittyy muita ihmisiä; se on sosiaalinen tunne. Häpeään auttavat myötunto, kohti meneminen ja lempeä huumori.

Häpeä saa kutistumaan, tekee kehon ontoksi ja pään sumuiseksi. Häpeän tunteessa alamme pienentämään sitä, mitä olemme. Vältämme tilanteita, jotka voisivat aiheuttaa häpeää, emmekä uskalla puhua tai esiintyä joukossa. Emme uskalla olla luonnollisesti oma itsemme emmekä tavoitella unelmia. Häpeän tunne on ristiriitainen; haluaisimme, ettei kukaan näkisi meitä – ja toisaalta haluaisimme kipeästi, että joku kokisi meidät arvokkaasti.

Häpeä on myös tarpeellinen tunne. Se auttaa huomioimaan muita ja ymmärtämään, ettei toisille voi tehdä mitä tahansa. Häpeä auttaa terveellä tavalla arvioimaan, miten eri tilanteissa on sopiva käyttäytyä.

Lue myös blogistamme kaksiosainen Anna Taipaleen kirjoitus Mikä ihmeen häpeä?

HARJOITUS

Peilistä katsoo hyvä minä

Tämä harjoitus auttaa sinua katsomaan itseäsi arvokkaasti. Voi olla, että löydät helposti asioita, joihin et ole tyytyväinen.

Tee seuraavaa harjoitusta vaikka harjatessasi hampaita. Näin kerrot mielellesi omasta arvokkuudestasi ja tasaveroisuudestasi muiden kanssa.

Mene peilin eteen. Katso itseäsi hetken ajan. Katso itseäsi myös silmiin.

Jos huomaat, että mieleesi tulee ajatus, joka mitätöi sinua kuten apua, minkä näköinen tänäänkin olen, anna ajatuksen mennä menojaan ja keskity vain katsomaan itseäsi. Päätä, että nyt katsot itseäsi ilman yhtäkään moittivaa sanaa. Katsot vain.

Katso itseäsi kuin näkisit itsesi ensimmäisen kerran. Uteliaana ja mielenkiinnolla.

Sano itsellesi: Juuri tuollaisena olet hyvä. Ei haittaa, vaikka joskus teet virheitä tai et ole kaikkien mieleen. Olet silti hyvä juuri näin. Aivan yhtä hyvä kuin kuka tahansa muukin.

Harjoitus kirjasta: Anne-Mari Jääskinen: Mitä sä rageet? # tunteita sikanolosta sairaan siistiin, 2017