Tunnetaitava – miten osaavalta ja hommat hallitsevalta kuulostavaa! Onko hän se, joka työpaikalla pehmentää ilmaisuaan, ettei muut loukkaantuisi?

Onko hän se, joka perheessä nielee tarpeensa, jotta sopu säilyy? Se, joka jättää sanomatta, vaikka kurkku jo kramppaa sanojen kuristuessa äänettömiin?

Vai onko hän se, joka ilmaisee kaiken, koska kaikki tunteet on sallittuja! Vai hän, joka kuuntelee toisia loputtomiin, koska tunteiden kuuntelu on tärkeää?

Vaiko ehkä hän, joka pohtii omia ja toisten tunnekokemuksia syineen yön tunneille saakka? Koska onhan tunteiden äärellä tärkeä viettää aikaa ja ymmärtää niitä.

Me ajattelemme, ettei mikään äärilaita tunteidenkaan kanssa ei ole pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Kohtuullinen ja riittävä tasapaino palvelee paremmin. Omaa hyvinvointia, ihmissuhteita, työyhteisöjä ja muita ryhmiä. Emotionaalisesta palautumisesta puhumattakaan.

Kun itseään uskaltaa ilmaista riittävästi, vapautuu valtavasti energiaa tunteiden pidättämiseltä ja alhaalla pitämiseltä.

Tulee tilaa hengittää syvään, avata rintakehä ja katsoa avoimemmin kohti. Näin tunnen, näin koen. Tällainen on minä.

Rehellisen ja rakentavan – ja usein niin kovin pelottavan – itseilmaisun kautta avautuu vastaanottavampi tila myös toisten tunteiden ja tarpeiden kuuntelemiseen ja ymmärtämiseen.

Elämän keinunta ja vastavuoroisuus mahdollistuu vähän pehmeämmissä kaarissa. Samalla kuitenkin selvärajaisesti maailmaan piirtyen. Peittelemättä, paisuttelematta, kiertelemättä. Suodattaen viisaammin, jättäen välillä osan tietoisesti omaan arvoonsa, suojaten itseä tarvittaessa ja toisaalta myös säädellen omaa ilmaisuaan.

Tunnetaitavuus ei siten olekaan taitojen suorittamista vaan inhimillisyyden näyttämistä ja siihen suostumista. Meissä kaikissa.

Elämistä tuntevana ihmisenä, jossa tunteet elää ja virtaa. Ja joiden kanssa voi kohdata myös muut. Samanlaiset rajalliset ja välillä rajattomatkin tuntevat ihmiset.

Olla avoin vouhkaamatta. Kuulla toisia uupumatta. Rajata rakentamatta muureja. Niin suuria asioita, että niissä väistämättä kompuroimme, kaadummekin ja ah, myös onnistumme!

Mitä tunnetaitavuus pitää sulle sisällään?