Jos tila itselle on ollut tiukassa ja jos niukkuutta vielä on jatkunut pitkään, voi olla vaikea laskeutua yhteiseen olotilaan ja energiaan puolison, perheen tai ystävien kanssa ihan tuosta noin vain sormia napsauttamalla.

Loma on ehkä ollut odotettu ja odotukset korkealla, mutta mitäs ihmettä nyt?

Olo voi enemmänkin olla ärtynyt ja paineinen ja toisten toiveet yhteisen ajan viettämisestä voivat tuntua raskailta tai jopa vastenmieliseltä.

Jokainen tarvitsee omaa tilaa. Sitä, missä saa olla vain itseä varten. Miettimättä toisia tai täyttämättä muiden tarpeita. Oma aika on sitä, missä on tilaa hengittää ja kulkea omassa rytmissä just omaa sydäntä seuraten. Lenkkipolulle, kahvilaan, autotalliin, puutarhaan tai omalle kotisohvalle. Just niin oikein tai väärinpäin kuin huvittaa ilman nurkan takana väijyvää seuraavaa tehtävää tai odotusta.

Joskus oma aika ja tila voi olla jotain ihan pientäkin ja tiiviissä elämänjaksoissa jo tunnin oma aika voi auttaa tuulettamaan tunkkaista päätä ja tyhjentää sisäistä painekattilaa edes välttävästi, ensiapuna.

Jos omaa aikaa ei ole ehtinyt tankata, ärtymys ja tuskastuminen tulevat kyllä kertomaan viestiään painokkaammin. Ärtynyt fiilis kasvaa ja alkaa vallata entistä enemmän tilaa mukavalta yhdessäololta.

Kun omia tarpeitaan on ensin kuunnellut ja hoivannut, aukenee tilaa myös muiden huomioimiselle. Sitä ennen toisten tarpeet voivat tuntua lähinnä vaatimuksilta ja puristeisilta pakoilta.

Tarvitsemme aikaa myös siirtymiin. Sen tunnusteluun, että ”ahaa, nyt me tosiaan ollaan tässä taas kahden /tän porukan kanssa. Miten minä tähän nyt asetunkaan, mitä kaikkea minussa nyt viriääkään, mitä tarpeita tunnistankaan? Ainiin, tämä olikin tällaista. Näinhän tässä voikin olla. Ihan rennosti vaan.”

Onko sun joskus vaikea laskeutua yhdessä olemiseen vaikkapa hektisen työrupeaman jäljiltä?
Millaisia keinoja sulla on tukea itseäsi siirtymisessä yhdessä olemisen moodiin ja energiaan läheistesi kanssa?