Sotauutiset järkyttävät ja herättävät epäuskoa, huolta ja turvattomuutta. Lapsen kuvitelmat voivat olla pelon värittämiä.

Turvattomuudessa ja hämmennyksessä tärkeintä on emotionaalisen turvan kokemuksen luominen ja ylläpito. Sitä aikuisilta nyt niin kodeissa kuin kouluissa ja päiväkodeissakin tarvitaan.

Pidä yllä rutiineja ja yhdessä puuhastelua
Ole lapselle läsnä ja saatavilla
Suojaa lasta uutisilta
Juttele lapsen kanssa tunteista, joita uutiset herättävät
Pidä yllä myönteistä, välittävää kosketusta esimerkiksi Satuhieronnan avulla, näin autat lapsen hermostoa rauhoittumaan
Ota lapsen kokemukset ja tunteet tosissaan – osoita, että ne kaikki ovat ymmärrettäviä ja niille on tilaa ja aikuisen syli
Pidä yllä toivoa ja kerro, että meillä ei täällä ole hätää – sota-alue on Suomesta kaukana
Kerro, että monet monet aikuiset tekevät nytkin ratkaisujen ja turvan lisäämisen eteen töitä

Vastaa lapsen kysymyksiin, mutta älä jää pelkästään odottamaan, että lapsi kysyy, vaan kysy lempeästi lapselta, onko hän kuullut sodasta jotain ja miltä kuullut asiat hänestä ehkä tuntuvat? Pelottaako? Hämmentääkö?

Arvuuttele ja tarjoa muutamia pohdintamalleja – pelkoa lietsomatta, jos lapsi ei itse ilmaise tai vaikuttaa hämmentyneeltä.

Useinkaan lapsi tai nuori ei osaa sanoittaa sisällään epämääräisesti vellovaa. Silloin aikuisen tarjoama pohdinta voi jäsentää oloa. ”Kun tällaista tapahtuu, niin saattaa miettiä, että voiko Suomeenkin tulla sota? Onko se sellaista, mitä sinä mietit?”

Anna lapsen myös leikkiä tai piirtää sotaa – siten hän käsittelee ja jäsentää tunteitaan. Voit myös yhtyä leikkiin ja tarjota sinne turvan elementtejä ja välittävien aikuisten suojelua, älä kuitenkaan puutu liikaa, mutta tarjoa tunnesanoitusta. ”Oi kun tuo oli vihainen…” ”Tuo varmaan kaipaisi, että…mitä luulet?”

Ole rehellinen siinä, ettei aikuisillakaan ole kaikkiin asioihin vielä vastauksia. On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka osaavat auttaa.

Jaa rauhallisesti myös omia tunteitasi, jotta tunneskaalan eri päät normalisoituvat.

Lisää omaakin turvan kokemustasi, jotta voit toimia riittävän turvallisena lapsen tunteiden kanssasäätelijänä. Rentouta kehoasi. Kulje luonnossa. Keskity myönteisiin ja toivoa tuoviin asioihin.