Jokainen meistä aikuisista on kasvanut aikuiseksi tavallaan – ja niin kasvaa nuoresikin

Nuoren vanhempana tai opettajana saamme kokea niin ilon ja onnen, kuin tuskan, pelon ja turhautumisenkin hetkiä.

Joillain vanhemmista Wilma-viestit ovat jo tältä lukukaudelta aloittaneet rallatuksensa ja oma epätoivo taas kohottanut päätään.

Tuleeko tästä lapsesta ikinä yhteiskuntakelpoista? Miten se ei vain ymmärrä, vaikka tästä on sadat kerrat juteltu? Miksi se vain kampeaa etäämmälle, eikä siitä saa enää mitään irti? Onko tämä normaalia vai onko se jo masentunut? Hämmennys, helpotus ja epävarmuuskaudet vaihtelevat sisälläsi.

Murrosikä on ihmisen voimakkain sisäinen uudelleenjärjestäytymisen vaihe. Aallot sisällä loiskuvat myös sieltä ulos. Ne rantautuvat kyllä, mutta kohdatessaan aallonmurtajan – jämäkän rajojen asettajan, ne usein roiskuvat ympäriinsä ja voimalla. Voimalla murros lapsesta nuoreksi ja edelleen aikuiseksi tapahtuukin.

Siitä huolimatta ja juuri sen takia, lapsestasi kuoriutuu kärkevimmän teiniajan jälkeen esiin oma, hioutuneempi versionsa.

Meistä jokainen on nuorena toiminut nuoren tavoin. Yksilöllisesti nahkojaan kasvatellen. Ja jokainen meistä aikuisista on kasvanut aikuiseksi. Omalla tavallaan ja polullaan.

Nuorestasi kasvaa vielä aikuinen ja saat päivitetyn version lapsestasi takaisin.

Hengitä ja löydä omat voimaantumistapasi näihin myllerrysvuosiin jaksaaksesi nuoresi rinnalla. Vaikka työntääkin pois, hän tarvitsee sinua juuri nyt – eniten uskomaan häneen ja osoittamaan, että elämä kantaa karikkojenkin yli