Kirjoittaja Inkeri Meriluoto, Kuvat Katri Huotari, Anu Aaltonen
Toimintaterapeutit Katri ja Anu – ”Terapian ihmeet tapahtuvat tunnevuorovaikutuksessa”
Tuhannet lapset saavat vuosittain Kelan tukemaa toimintaterapiaa tunteiden ja itsesäätelyn haasteisiin. Vakiintunutta mallia tunnetaitojen tukemiseen toimintaterapian sisällä ei ole. Anu Aaltonen ja Katri Huotari kertovat, mikä heitä on työssään erityisesti tukenut.
Tunteet ja tunnetaidot vaikuttavat merkittävällä tavalla kaikkeen oppimiseen ja toimintaan. Niiden voima on läsnä päivittäin myös toimintaterapeuttien työssä, jotka kohtaavat vuosittain tuhansia tunnesäätelyn ja käyttäytymisen pulmien kanssa painivia lapsia, nuoria ja heidän perheitään.
”Tulijoita olisi enemmän kuin pystyn ottamaan vastaan”, toimintaterapeutti Anu Aaltonen kertoo.
Toimintaterapeuteille Kelan tukemaan vaativan lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautuu vuosittain noin kymmenentuhatta lasta etupäässä lasten psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta.
Vakiintunutta mallia tunnetaitojen tukemiseen toimintaterapian sisällä ei ole. Erilaista tukimateriaalia ja kirjoja tunnetaitojen tukemiseen löytyy kyllä paljon, mutta niiden soveltuvuus ja soveltaminen omaan työhön voi herättää epävarmuutta. Anu ja kollegansa Katri Huotari vahvistivat omaa osaamistaan kouluttautumalla Lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaajiksi (LTTO).
Säätelytaidot opitaan kehon kautta, luovien menetelmien kautta tunteet saavat muodon
Anu käyttää terapialastensa kanssa paljon etenkin luovaa tunnetyöskentelyä.
”Just sitä kautta päästään kokemaan ja pohtimaan, havainnoimaan sitä, mitä se tunne on ja miten sen sääteleminen tapahtuu.”
Luovien töiden tai mielikuvien avulla tunne voi saada konkreettisen muodon, ja sitä voi olla helpompi käsitellä ja tutkia.
Katri kertoo esimerkin lapsesta, joka kuvasi, että raivo tai kiukku oli kuin sisällä riehuva ilotulitus, johon tarvitaan sade sitä sammuttamaan.
Lapsi itse keksi, että voi hengittämällä syvään lähettää taivaalle sadepilviä, jotka sitten satavat ja sammuttavat palavan sytytyslangan.
Joskus kiukku oli kuin pommi, jolloin riittävän kaatosateen saamiseen tarvittiin pidempi aika ja enemmän pilviä.
”Toisen lapsen kanssa olemme yhdessä lähteneet hoivaamaan hänen suruaan, jolloin suru on muuttunut sympaattiseksi ja saanut tulla tarvitsevaksi. Surulle on voinut antaa värin ja muodon ja ottaa sen mielikuvissa syliin tai kainaloon. Etsiä sille oman tilan kehossa, jossa sillä on lupa olla, eikä sitä enää tarvitse pelätä, piilottaa tai yrittää häätää. Myös surua tarvitaan.”
Katri korostaa myös tunnekehoyhteyden vahvistamisen tärkeyttä.
”Voisi sanoa, että me ei usein harjoitella keskittymistä sinällään, vaan sitä, miten tunnistaa keskittymiseen vaikuttavat tunteet ja yllykkeet. Tunnekehoyhteyden löytäminen on ihan keskiössä siinä, että voi alkaa vaikuttaa siihen, miten sisäiset impulssit näkyvät ulkoisessa käyttäytymisessä.”
Aikuinen mallintaa tunnetaitoja lapselle jatkuvasti – myös silloin, kun painii itse omien tunteidensa kanssa
Tunnetaitojen vahvistamisessa Katri ja Anu pitävät tärkeänä myös sitä, että myös terapeutti on tunnetasolla avoin ja näkyvissä ja että tunnevuorovaikutukseen kiinnitetään huomiota lapsen ympärillä niin kotona kuin koulussa.
”Lapsille on tärkeää saada nähdä ja kuulla, että myös aikuiset tuntevat, että hekin tekevät töitä säätelyn eteen ja välillä eivät siinä onnistu.”
Usein lapset näkevät vain esimerkiksi hampaita kiristäviä aikuisia tai tunteiden purkautumista räjähtämällä.
”Olisi tärkeää, että myös aikuiset oppisivat sanoittamaan tunteitaan rakentavasti lapselle näissä tilanteissa ennen ja jälkeen räjähdyksen. Samalla aikuinen joutuu pysähtymään itsensä ja omien tunteidensa äärelle. Aikuisen tunnetaitojen vahvistuminen vahvistaa lapsen tunnetaitoja, koska tunteiden säätely opitaan vuorovaikutuksessa”, Katri toteaa.
Kokemuksellisesti harjoitellut tunnetaidot kehittyvät pikku hiljaa
Yhdessä terapiassa kokemuksellisesti harjoitellut taidot sisäistyvät pikku hiljaa lapsen omiksi taidoiksi, johon hän toki tarvitsee vielä pitkään aikuisen tukea ja kanssasäätelyä.
”On lapselle voimaannuttavaa tunnistaa ne voimavarat ja keinot itsessä, joilla hän voi vaikuttaa tunteisiinsa ja käyttäytymiseensä. Lapsi saattaa esimerkiksi alkaa tunnistaa tunteen viriämistä paremmin ja kykenee pysäyttämään erilaisten mielikuvasäätimien kanssa kiihtymisen tilanteessa, joka olisi aiemmin aiheuttanut valtavan reaktion”, Katri kertoo.
”Ilman turvallista kanssasäätelyä lapselta jää kokematta se, että itkukin on voimaannuttavaa.
”Surun, vihan tunnistaminen on voimaannuttavaa, epätoivonkin tunnistaminen on voimannuttavaa kun sen kanssa uskaltaa olla, kun aikuinen ei pelästy lapsen tunteita tai lähde niihin mukaan. Että tunne saa olla ja sen kanssa ollaan.”
Tunnevuorovaikutusta kaipaavat myös aikuiset lapsen ympärillä
Toimintaterapeutin työ lapsen tunnetaitojen tukemisessa ei rajaudu vain lapsen kanssa työskentelyyn, vaan ulottuu lapsen ja nuoren ympärillä oleviin vanhempiin, opettajiin, päiväkodin työntekijöihin, Katri ja Anu kertovat.
Myös aikuisten tunteiden ja niiden takana olevien tarpeiden tavoittaminen on avannut väyliä uudenlaiseen vuorovaikutukseen.
”Kun kykenee tavoittamaan ja myötäelämään esimerkiksi vanhempien tuskan tai ahdistuksen, huolen ja neuvottomuuden käyttäytymispulmaisen lapsen voinnista, se avaa ihan uudenlaista yhteistyötä ja vuorovaikutusta, jolloin myös voimavarat ja keinot tukea lasta kotona voivat tulla näkyviin”, he toteavat.
Terapian ihmeet tapahtuvatkin nimenomaan vuorovaikutuksessa, toiminta on usein sivuosassa, Katri korostaa.
Anu taputtaa tälle.
”Todella! Vaikka toimintaterapian tavoitteena olisi vaikka hyvinkin konkreettinen, esimerkiksi hahmottamisen taidon vahvistaminen, sisäisen motivaation herättäminen on kaikkien taitojen harjoittelun keskiössä. Ilman tunteita se ei ole mahdollista.”
________________________________________________________________________________________
Anun ja Katrin kokemuksia Lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaajakoulutuksesta:
”Tää on kohtaamisen koulutus!”
”Missä se koulutus ei näkysi? Se on imeytynyt osaksi minua kotona ja töissä.”
”Kaikki mistä on saanut töissäni kiitosta, tunnistan, että niissä kaikissa jotain tähän koulutukseen liittyvää. Yksi parhaista ellei paras koulutus riippumatta siitä, kenen kanssa työskentelee.”
”Yleensä vuodessa unohtaa 70 prosenttia koulutuksen annista, mutta tuntuu että tämän koulutuksen anti vain vahvistuu ja syvenee eikä unohdu kuten niin moni muu.”
”En saanut koulutuksesta vain lisää työkaluja asiakastyöhön, vaan ymmärrystä ja myötätuntoista suhtautumista omaan itseeni, historiaani ja omiin tunteisiini. Tällä on selkeästi ollut voimauttava vaikutus omaan työhön.”
Katri Huotari opiskeli Lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaajaksi vuonna 2018 ja toimii nykyisin Oulussa toimintaterapeuttina. Katri tekee etupäässä yksilöohjauksia.
Anu Aaltonen ohjasi tunnetaitoryhmiä jo ennen valmistumista Lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaajaksi vuonna 2020. Anu työskentelee toimintaterapeuttina Riihimäellä ja työskentelee niin yksilöohjauksessa kuin tunnetaitoryhmien kanssa.
________________________________________________________________________________________
Katso seuraavaksi alkavat Lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaajakoulutukset täältä.