Anna itsellesi kriisitilanteessa tilaa tuntea myös ammattilaisena
Voi tuntua paljon vaaditulta pystyä tukemaan muita, kun itsenkin sisällä liikkuu ja elää, eikä kaikkeen ole vastauksia. Vakautat kuitenkin lyhyelläkin läsnäololla, hengityksellä ja kosketuksella hermostoasi ennen päivää tai vaikealta tuntuvia kohtaamisia.
Kun tänään tai tulevina päivinä kohtaat ryhmässäsi tai yksilöohjauksessasi olevat lapset ja nuoret ja käsittelette Vantaan surullisia tapahtumia, pysähdy rauhassa hetkeksi ennen sitä itsesi äärelle.
Laske hartiasi, hengähdä syvään, anna kasvojen ilmeiden hellittää ja laskeutua, ja laita kätesi rintakehäsi ja vatsasi päälle. Tunne oma itsesi käsiäsi vasten. ”Minä ja tunteeni ovat tässä. Minussakin on elossa paljon ja saa olla. Ammattilaisenakin saan olla tunteva, hauras ja surullinen.” Välitä itsellesi myötätuntoa tähän hetkeen.
Vakautat näin lyhyelläkin läsnäololla, hengityksellä ja kosketuksella hermostoasi ennen päivää tai vaikealta tuntuvia kohtaamisia.
Voi tuntua paljon vaaditulta pystyä tukemaan muita, kun itsenkin sisällä liikkuu ja elää, eikä kaikkeen ole vastauksia. On monta monessa. Monta näkökulmaa, kysymystä ja monenlaista surua. Niin uhrien, heidän perheidensä, tilanteeseen mukaan joutuneiden kuin tekijänkin puolesta. Kaikille heille soisi paljon lämmintä ja kannattelevaa kohtaamista järkyttäville kokemuksilleen. Niin paljon on mennyt rikki. Mutta niin paljon voimme vielä myös korjata.
On tärkeää antaa tunteiden tuntua ja samaan aikaan on tärkeää pitää katse myös toivon horisontissa. Mitä me voimme tehdä? Tässä luokassa, ryhmässä, tässä koulussa?
Mitä olemmekin jo tehneet. Miten voimme aloittaa ihan vain toistemme tervehtimisellä ja ystävällisellä hymyllä, jolla todennamme toinen toisemme ja rakennamme yhteisöämme tiiviimmäksi.
Toivo konkretisoituu toiminnalla ja kyvykkyyden kokemus voi toimimalla alkaa palautua. On tärkeää tehdä turva ja yhteisön tuki näkyväksi ja samalla vahvistaa yhteisöä kohtaaminen kerrallaan.
Luova työskentely auttaa myös kriisikohdissa. Tätä voit kokeilla ryhmässänne:
- Piirtäkää/maalatkaa paperille omaa sisäistä oloa ja ajatuksia – anna lupa synkällekin sutulle.
- Keskustelkaa rauhassa kuviin ilmestyneistä oloista.
- Ohjaa lapset sitten hetkeksi turvallisen mielikuvan äärelle, sanoittaen ja tukien.
- Piirtäkää vielä Toivon ja turvan maailma, jotta pääsette toivon äärelle ja keskustelemaan toivoa ja turvaa tuovista asioista.
Voimia tähän ja tuleviin päiviin työssäsi.
Konkreettisia keinoja turvan kasvattamiseen ja kriisitilanteen käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa saat myös tästä jutustamme.