Kysely kertoo: Näin tunnetaitojen opettelu vaikuttaa aikuiseen ja lapseen

Tunnetaitojen opiskelu todella vaikuttaa – niin aikuiseen kuin lapseenkin. Työ tuntuu merkityksellisemmältä, empatia toisia kohtaan ryhmässä kasvaa ja tunteista puhuminen lapsilla helpottuu. Muutokset ohjaajissa ja lapsissa huomasivat ohjaajien itsensä lisäksi sekä kollegat että kotiväki.

Teksti: Inkeri Meriluoto
Kuvituskuvat: Laura Vanhapelto

97% vastanneista koki ymmärtävänsä lasta tunnetaitojen opettelun myötä paremmin.

Miten tunnetaitojen tietoinen opettelu vaikuttaa lapsiin? Entä miten se vaikuttaa aikuisiin itseensä – kaikkiin niihin opettajiin, lastentarhaopettajiin, lastenhoitajiin, toimintaterapeutteihin ja muihin lasten kanssa työskenteleviin noin sataan ammattilaiseen, jotka ovat Suomessa valmistuneet lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaajiksi? Tätä selvitettiin lyhyellä verkkokyselyllä viime vuoden lopussa. Kyselyyn vastasi 35 lasten tunnetaito-ohjaajaa, jotka olivat ohjanneet tunnetaitoja yhteensä lähes 700 lapsen kanssa.

”Kuulen toistuvasti ammattilaisilta siitä, miten ryhmän ilmapiiri parantuu ja avoimuus kasvaa tunnetaitojen opettelun sekä aikuisen myötätuntoisen suhtautumisen myötä. Tämä kysely vahvistaa asiaa entisestään”, sanoo ammattilaisille tarkoitetun koulutuksen kehittänyt ja itsekin lasten tunnetaitoryhmiä ohjannut Anne-Mari Jääskinen.

94% vastanneista kokee työnsä tunnetaitojen opettamisen myötä merkityksellisemmäksi. Tunnetaitoryhmissä moni ohjaaja kokee pääsevänsä lasten kanssa olennaisimman äärelle ja konkreettisesti tukemaan lapsia elämäntaidoissa.

”Tunteiden äärelle pysähtymisissä lapsenkin on luontevaa jakaa itsestään asioita, jotka muuten jättäisi sisälleen. Kaikki tämä vaikuttaa myönteisesti aikuisen ja lapsen väliseen yhteyteen, ja sen kautta koko ryhmän ilmapiiriin”, Jääskinen jatkaa.

Vaikutus lapsiin: Itsetunto ja -ilmaisu vahvistuivat, sosiaaliset taidot kasvoivat, ryhmässä oli kivaa

Suurimmat muutokset lapsissa tapahtuivatkin ohjaajien mielestä siinä, miten lapset rohkaistuivat ilmaisemaan itseään sekä puhumaan tunteistaan. Myös lasten itsetunto näytti vahvistuvan.

Valtaosa vastaajista sanoi lasten ilmaisevan itseään rohkeammin tunnetaitojen opettelun myötä.
77% vastanneista ohjaajista arvioi lasten itsetunnon vahvistuneen tunnetaitotyöskentelyn tuloksena paljon tai erittäin paljon.

Tunnetaitojen opettelemisella oli myös selvä vaikutus ryhmään ja lasten sosiaalisiin taitoihin. Ohjaajat kokivat, että tunnetaitojen oppiminen lisäsi ryhmässä myönteistä ja empaattista ilmapiiriä.

Tunnetaitojen opettelemisella oli näkyvä vaikutus myös siihen, miten hyvin lapset viihtyivät ryhmässä, miten he ratkaisivat ristiriitoja, ilmaisivat omia rajojaan ja toisaalta kuuntelivat toisia ja ottivat heidän tunteitaan huomioon.

”Useat tutkimukset vahvistavat, että läheiset ihmissuhteet ovat yksi suojaavimmista ja onnellisuutta ennustavimmista tekijöistä ihmiselämässä. Hyvät tunnetaidot ovatkin avain myös lämpimiin ihmissuhteisiin”, kuvailee Jääskinen.

Reilusti yli puolet arvioi, että sosiaaliset taidot lisääntyivät paljon tai erittäin paljon.

Levollisuutta myös ryhmän sisälle

Vastausvaihtoehtoina kaikissa arvioissa oli myös Ei yhtään, jonkin verran ja vaihtelee eli joskus paljon, joskus ei ollenkaan.

Näiden vastausten määrä kasvoi, kun arvioitiin tunnetaitoryhmän vaikutuksia ryhmän työrauhaan ja lasten malttiin. Silti juuri kukaan ei vastannut, että tunnetaitojen opiskelu ei olisi vaikuttanut näihin asioihin lainkaan.

Tunnetaitojen opiskelu kasvatti siis myös ryhmän levollisuutta, lisäsi kärsivällisyyttä ja malttia sekä välillä myös oppimisrauhaa.

68% vastaajista koki, että empaattinen ilmapiiri ryhmässä kasvoi paljon tai erittäin paljon. 

Vaikutus ohjaajiin: Ymmärrys lisääntyi, taidot ja rohkeus kohtaamiseen kasvoivat, työ tuntui merkityksellisemmältä

Lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaajien saama koulutus on vahvasti kokemuksellista, ja tähän on syynsä.

Se, miten aikuinen voi itsensä ja omien tunteidensa kanssa, vaikuttaa vahvasti hänen kykyynsä kohdata lapsi ja auttaa lasta tunnekuohuissa ja tunnetaitojen kehittymisessä.

Tämän allekirjoittavat kaikki kyselyyn vastanneet.

Omien tunnetaitojen kartuttaminen onkin vaikuttanut vastaajien mukaan merkittävästi, miten he kohtaavat lapsen.

Omien tunnetaitojen vahvistaminen on vaikuttanut erittäin paljon myös siihen, miten ohjaajat kohtaavat itsensä. Yli 90 prosenttia vastaajista kertoo yhteyden itseensä syventyneen tunnetaito-ohjaajakoulutuksessa.

Suurin muutos on ohjaajien mukaan tapahtunut siinä, että he ymmärtävät lapsen käyttäytymistä nyt paremmin ja pystyvät myös tukemaan lapsia paremmin.

Koulutus onkin tuonut kasvatustyön ammattilaisille selvästi lisää varmuutta kohdata lapsia ja heidän tunteitaan ja syventänyt yhteyttä lapsiin.

”Iästä riippumatta ihmisen syvin tarve on tulla kuulluksi ja ymmärretyksi omassa kokemusmaailmassaan, etenkin omien tunteidensa kanssa. Kun tulee kuulluksi, olo rauhoittuu jo sillä”, Jääskinen kuvaa. ”Pienetkin myötätuntoiset kohtaamisen hetket päivän aikana vaikuttavat suuresti – niin lapseen kuin aikuiseen ja sitä kautta koko perheen tai ryhmän ilmapiiriin.”

Viesti kollegoille: Kaikki alkaa omien tunnetaitojen kasvattamisesta

Ohjaajien viesti muille lasten kanssa työskenteleville kollegoilleen on selvä: Lasta voi ohjata vain niissä taidoissa, jotka osaa itse. Siksi omien tunnetaitojen kasvattaminen on tärkeää, ja myös palkitsevaa.

Tunnetaitojen harjoittelemisen vaikutukset myös leviävät. Moni ohjaaja kertoi, että tunnetaitotyöskentely on saanut niin kollegat kuin vanhemmatkin havahtumaan tunteisiin ja tunnetaitoihin.

”Mielestäni jokaisen kasvattajan pitäisi käydä opiskelemassa tunnetaitoja. Se ei ole aina niin yksinkertaista kuin luullaan. Tunnetaitojen harjoittelu lapsen kanssa vaatii luotettavan, myötäelävän ja läsnäolevan aikuisen. Rauhallinen, turvallinen ja lasta arvostava ilmapiiri on tärkeää.”

”Nämä asiat ovat lasten kanssa korvaamattoman tärkeää oppia. Kaikki muu onnistuu paremmin, oppiminen ja toisten kohtaaminen, kun näitä taitoja on saanut oppia elämän perustukseksi.”

”Tunnetaidot seuraavat voimavarana läpi elämän – itsetuntemuksesta ihmissuhteisiin, oppimisesta terveyteen ja elämään vaikuttaviin monenlaisiin valintoihin”, Jääskinen sanoo. ”Tunnetaitoihin panostaminen niin kodeissa, päiväkodeissa kuin kouluissakin on siksi myös syrjäytymisen ennaltaehkäisyä.”

Tunne&Taida kokosi vastaukset sähköpostilla lähetettynä verkkokyselynä marraskuun aikana. Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille ammattilaisille!


Miten tunnetaitoja opetetaan lapsille?

Lasten Tunnetaito-ohjaajat tutustuttavat lapsia tunnetaitoihin kullekin ikäryhmälle ja erilaisille tarpeille räätälöitävien toiminnallisten ja kokemuksellisten harjoitusten avulla.

Ryhmissä opetellaan muun muassa tunnistamaan, miltä eri tunteet kehossa tuntuvat, miten itseään voi hengityksen avulla auttaa tunnekuohussa ja miten tunteita voi tutkia, purkaa ja ilmaista turvallisin keinoin kehon kautta esimerkiksi tanssimalla tai maalaamalla.

Tunnetaidot linkitetään lapsen omaan kokemusmaailmaan, ja niistä harjoitusten teemat myös usein nousevat.

Samalla harjoitellaan omien ja toisten rajojen kunnioittamista ja havaitaan, millainen vaikutus erilaisilla ajatuksilla ja teoilla on omaan ja toisten oloon.

Myös sadut, satuhieronta ja myönteinen kosketus ovat tärkeitä turvallisen oppimisympäristön luomisessa, tunnesanaston kasvattamisessa ja hyväksynnän välittämisessä lapselle.

Kaiken pohjana on turvallinen, kohtaava vuorovaikutus, joka mahdollistaa uusien taitojen opettelun.

Ryhmätapaamisia on usein 8-15, ja yksi tapaaminen kestää puolesta tunnista puoleentoista tuntiin lasten iästä riippuen.

Katso ohjaajia omalta alueeltasi täältä.


Sinustako Lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaaja? Ohjaajakoulutuksia käynnistyy useilla paikkakunnilla.

Kysy lisätietoja: koulutus (at) tunnejataida.fi

Lue kokemuksia koulutukseen osallistuneilta täältä.

Lue myös nämä

On sitä ennenkin selvitty – mihin tarvitaan erillistä tunnekasvatusta? Osa 2/2

Artikkelit

On sitä ennenkin selvitty – mihin tarvitaan erillistä tunnekasvatusta? Osa 2/2

Jämäkkyyttä, myötätuntoa ja itsetuntemusta – näin tunnetaidot vaikuttavat jaksamiseen

Artikkelit

Jämäkkyyttä, myötätuntoa ja itsetuntemusta – näin tunnetaidot vaikuttavat jaksamiseen

Tunnetaidot opetustyössä – aivotutkija kertoo, miksi opettajan tunnetaidoilla on väliä

Artikkelit

Tunnetaidot opetustyössä – aivotutkija kertoo, miksi opettajan tunnetaidoilla on väliä