Kirjoittaja Anne-Mari Jääskinen
Ei on aina myös kyllä
Vain kaksi kirjainta, ja silti niin vaikea sanoa. Ei.
Ei, en jaksa nyt. Ei, en halua. Ei, en tee. Ei, en halua mukaan sellaiseen. Ei, haluan käyttää aikani nyt muuhun minulle tärkeään. Ei, nyt en tule, koska haluan varmistaa oman hyvinvointini ja palautumiseni ihan vain oleilulla.
Aina, kun sanot jollekin ei, mahdollistat kyllä:n sanomisen jollekin muulle asialle tai muulle ihmiselle, ehkä läheisillesi, ehkä itsellesi.
Sellaiselle asialle, joka sinua inspiroi, kiehtoo, täyttää, voimaannuttaa tai joka muuten vain on sinulle tärkeää.
Niin myös jokainen, joka sinulle vastaa Ei, sanoo jollekin hänelle tärkeälle kyllä. Ehkä tarpeelleen saada aikaa tunnustella, onko jokin sellaista, mitä haluaa. Ehkä tarpeelleen vaalia yksityisyyttään. Ehkä kaipuulleen lepoon ja rentouteen.
Myös jokainen Ei, jonka lapsi tai nuori pyynnöillemme sanoo, on kyllä jollekin sellaiselle, mitä hän sisällään kaipaa. Kokea voivansa vaikuttaa enemmän elämäänsä. Kokea turvaa tai varmistua siitä. Saada tilaa itselle tärkeille asioille.
Ei on helpompi sekä sanoa että vastaanottaa, kun muistaa, että sanojalleen tämä mahdollistaa myös kyllä:n. Kyllä:n jollekin tärkeälle. Vaikkakin meille ehkä vielä piilossa olevalle ja ilmaisemattomalle. Mitä mahdollistuu, kun sanon ei? Mikä mahdollistuu tälle ihmiselle, joka minulle sanoo ei?
Yleensä ihminen ensin tutustuu Ei:n sanomiseen ja vasta sitten mahdollistuu koko voimalla Kyllä:n sanominen.
Kyllä, tätä haluan lisää elämääni! Mille sinä haluat sanoa tänään kyllä ja mille pitää sanoa ei, jotta se mahdollistuu?