Viha ei ole vain negatiivinen tunne – mutta teinin kannattaa oppia hallitsemaan kiukkuaan, Kirkko ja kaupunki 21.7.2017

Tarmo Ylhävuori

Vanhempi on vaikean paikan edessä, kun teini kiukkuaa. Mikä lievittäisi vihaa?

Murrosiässä nuoren keho tuottaa hurjan määrän hormoneja, jotka vaikuttavat kehon lisäksi mieleen. Aina vanhempi ei pysy perässä tunteiden vuoristoradassa. Hormonit vaikuttavat siihen, että nuori kokee tunteet aiempaa voimakkaampina ja herkempinä.

Tunnepurkauksia on kuitenkin mahdollista opetella hallitsemaan. Hyvänä esimerkkinä toimii viha. Se on vahvasti fyysinen tunne, joka vaatii toimintaa. Aggression voi purkaa väkivallan sijaan mielekkäästi.

Vihaa ei kannata jättää sisälle vellomaan. Hyviä tapoja purkaa kiukkua on muun muassa tyynyn mäiskiminen, taikinan vaivaaminen tai musiikin soittaminen. Helpotusta voivat tuoda myös liikunnan endorfiinit.

Panssarin takana on pelko

Vihaisena voi olla vaikea ajatella järkevästi, kun tunne täyttää mielen. Nuoren on kuitenkin tärkeää ymmärtää, että hän on vastuussa vihaisena tehdyistä teoista ja sanotuista sanoista.

Viha saattaa toimia suojapanssarina. Sen taakse on helppo piilottaa esimerkiksi oma pelko tai yksinäisyys. On helpompi olla vihainen kuin peloissaan.

Suojapanssarin takana piileskeleviä tunteita on mahdollista oppia tunnistamaan. Silloin nuori oppii ilmaisemaan itseään selkeämmin. Ei tarvitse olla vihainen, vaan saa olla peloissaan.

Jokaisen tunteen takana on jokin tarve. Se voi olla tarve tulla kuulluksi tai hyväksytyksi. Jokainen tarvitsee ravintoa, lepoa, liikuntaa ja turvallisuutta.

Nuori tietää myös parhaiten, mitä kaipaa saadakseen tarpeensa tyydytettyä. Aina tarpeen tyydyttäminen ei ole kuitenkaan mahdollista. Siksi nuoren on tärkeää oppia kestämään ajoittain sellaisia tilanteita, jotka eivät ole miellyttäviä.

On hyvä oivaltaa, että viha ei ole ainoastaan negatiivinen tunne.

Vanha niksi auttaa

Vihan voimakkuutta voi opetella säätämään. Siihen toimii vanha niksi. Vihakohtauksessa kannattaa keskittyä hengitykseen ja laskea rauhassa kymmeneen.

Tunnetilaan voi palata vielä myöhemmin. Silloin vihan säätäminen helpottuu.

Mieleen voi palauttaa sen, miltä keho tuntui vihaisena. Tunteen voimakkuutta voi yrittää määritellä asettamalla sen asteikolla yhdestä kymmeneen.

Miltä tuntuu, jos tunnetta säätää pari pykälää suuremmalle? Entä jos sen säätää hieman alkuperäistä pienemmälle?

Mielikuvaharjoittelu ja syvään hengittäminen auttavat tunteen säätämisessä. Voimakkuuden voi mielessään lukita kohtuulliselle tasolle, jotta tunne ei pääse vyöryämään.

Kiukulla uutta oppimaan

On hyvä oivaltaa, että viha ei ole ainoastaan negatiivinen tunne. Kiukku auttaa tekemään asioita, jotka eivät ole itselle mieluisia.

Se voi antaa voimia puolustaa itseämme ja toisiamme. Toisaalta se tarjoaa rohkeutta toimia pelottavissakin tilanteissa. Aggression voimalla voi siis vaikkapa harjoitella englannin sanoja.

Vihalla ja kaikilla muillakin tunteilla on tarkoituksensa. Elämä ilman tunteita olisi tylsää ja vaarallista, sillä ilman vihaa nuori olisi puolustuskyvytön.

Vihaa ei siis kannata lähteä kitkemään, vaan sen voi ohjata uusille uomille. Tuhovoiman sijaan sen voi käyttää uuden luomiseen.


Alkuperäinen juttu on julkaistu Kirkko ja kaupunki-verkkolehdessä 21.7.2017.