Lapsi oppii tunnetaitoja aikuisen tuella. Päivämies 1.8.2018

Päivämies 1.8.2018
Teksti: Johanna Rentola

– Kun ihminen uskaltaa näyttää haavoittuvuutensa ja inhimillisyytensä, syntyy usein syvällisempi yhteys toiseen.

Näin toteaa Haukiputaalla asuva Titta Karanta, suurperheen äiti ja yrittäjä.

Karanta on aina ollut kiinnostunut ihmisestä: siitä, miten ihmismieli toimii ja miten ihminen selviytyy haastavistakin elämäntilanteista.

– Olen elementissäni kun ihmiselämään avautuu uusia näköaloja ja innostun, kun saan oivaltaa ja oivalluttaa, hän jatkaa.

Karanta on opiskellut NLP-menetelmää. Se on eräänlainen malli siitä, miten ihmisen mieli toimii. Mallia käyttään yksilöiden ja yritysten toimintatapojen kehittämisessä.

Kannustimena opiskelussa Karannalla oli opittujen asioiden siirtyminen arkeen, perhe-elämään ja ihmissuhteisiin oivallusten ja ymmärryksen kautta.

– Voimme vaikuttaa elämäämme sillä, miten ajattelemme. Ajatus siirtymisestä elämässä hallinnasta sallintaan on ollut suuri asia, Karanta sanoo.

Aikuisen tehtävänä on toimia lapsen tunnetilanteissa kanssasäätelijänä

Myöhemmin Karanta hakeutui myös Lasten tunnetaito-ohjaajakoulutukseen.  Koulutuksessa käydään läpi omaa tunne-elämän prosessia ja pyritään sitä kautta ymmärtämään omien tunteiden rooli kohtaamisissa lasten kanssa. On tärkeää että aikuinen ymmärtää oman tunnehistoriansa merkityksen lapsen kohtaamisessa.

– Usein on niin, että aikuinen ei pelkää lapsen voimakasta tunnetta, vaan sitä, mitä lapsen tunnepitoisen käytöksen myötä itsessä herää, hän jatkaa.

– Kun havaitsee itsessä herääviä voimakkaitakin tunteita, on hyvä pysähtyä ja kuulostella, tunnustella, mitä itsessä herää, hän jatkaa.

Aikuisen tehtävänä on toimia lapsen tunnetilanteissa kanssasäätelijänä. Lapsen aivojen kehitys ja tunteidensäätely on vielä hyvin keskeneräinen. Siksi tarvitaan aikuista vierelle näyttämään mallia ja tuomaan turvaa: tästäkin selvitään. 

– Emme laittaisi pientä lasta ison pyörän selkään. Silti saatamme laittaa hänet yhtä vastuullisiin tilanteisiin oman elämänsä kannalta, esimerkiksi selviytymään suuren tunnekuohun kanssa yksin omaan huoneeseen, Karanta havainnollistaa.

Meillä jokaisella on elämän kartta, johon on kertynyt merkintöjä monenlaisista tunnekokemuksista ja kohtaamisista.

– On hyvä lähteä aina siitä ajatuksesta liikkeelle, että jokainen tulkitsee tilannetta oman karttansa kautta, Titta Karanta sanoo.

– Lapsi jolla on hyvin vähän myönteisiä säätelykokemuksia, on aivan eri lähtöviivalla lapsen kanssa joka on saanut paljon turvaa stressaavissa tilanteissa, hän tarkentaa.

– Samoin aikuisilla on oma kokemushistoriansa. Tarvitsemme paljon armollisuutta sekä itseämme että muita kohtaan.

Kuinka toimia kun lapsella on haastava, vaikealta tuntuva tunnetila?

–  Tärkeää on, että lapsen tunnetta ei selitetä pois tai pyritä ohittamaan. Aikuisen rooli on olla vastaanottajana. Tärkeää on viestittää erityisesti kehon kielellä että olen nyt tässä, en ole lähdössä mihinkään, Karanta jatkaa.

– Jokainen tunne on oikein. Tunne tuo viestin. Sen takana on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Ilman tunteita emme voisi huolehtia itsestämme emmekä toisista.

– Usein ihan pelkkä lapsen puheen toistaminen riittää: “Niin, sinua pelottaa, äiti on tässä”, Karanta havainnollistaa.

Tunne tuo viestin

Tunnepitoisissa tilanteissa lasten kanssa vaikuttaa paljon myös aikuisen omien tarpeiden tila: Onko nälkäinen ja väsynyt vai levännyt ja kylläinen?

Lisäksi vaikuttaa oma stressitaso, kuinka on pystynyt huolehtimaan rentoutumisestaan arjen kiireen keskellä.

– On tärkeää olla itselleen armollinen ja antaa itselleen myötätuntoa, Titta Karanta toteaa.

Jos aikuisella itsellään on haasteita omien tunteidensa säätelyn kanssa tai tunne-elämä on estynyttä, suurimman palveluksen lapsille tekee hakeutumalla tilanteisiin, joissa voi turvassa kokea tunteita ja saada korjaavia kokemuksia. Pikkuhiljaa niiden kautta rakentuu uudenlainen turvan kokemus. Myötätunto ja turva ovat aikuisellekin elintärkeitä voimakkaissa ja vaikeissa tunnekokemuksissa.

-Sisäisen lapsen kohtaamisen kautta ihmiselle rakentuu kokemus turvallisen aikuisen olemassaolosta. Kun tunteet tulevat tutummiksi, alkaa huomaa miten palkitsevaa on olla turvallisen aikuisen roolissa kun oma tunneperustus on tukeva, Karanta sanoo.

Titta Karanta näkee, että oman tunnehistorian ymmärtäminen on tärkeää vanhemmalle, jotta hän voi auttaa tunnekuohun vallassa olevaa lasta.


Titan luotsaamia Lasten Tunnetaito-ohjaajakoulutuksia on alkamassa Ylivieskassa, Oulussa, Kajaanissa ja Kuopiossa.

Katso lisää täältä ja hae mukaan!