Kirjoittaja Inkeri Meriluoto, Kuvat Johanna Soikkeli
Matalan kynnyksen tunnesäätelyn tukea tarvitsee yhä useampi lapsi ja nuori
”Olisi tärkeää tukea lasta ja hänen perhettään jo lievempien pulmien kanssa. Pääsy kuntouttavaan toimintaterapiaan on tällä hetkellä ainakin paikoin ruuhkautunut kovin”, toimintaterapeutti Hanna-Kaisa Järvinen sanoo.
Yhä useampi lapsi tai nuori kaipaa matalan kynnyksen tukea mielenterveyden ja tunnesäätelyn pulmiin.
Myös vaativaa, Kelan tukemaa lääkinnällistä kuntoutusta haetaan yhä useammalle nuorelle ja lapselle.
Viime vuonna myönteisiä ratkaisuja alle 18-vuotiaiden vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen toimintaterapiasta tietyillä, tätä artikkelia varten tarkastelluilla diagnooseilla tehtiin liki 30 000, yli 10 000 enemmän kuin vuonna 2021.
Näitä diagnooseja olivat pakko-oireinen häiriö, dissosiaatiohäiriöt, syömishäiriöt, käytös- ja hillitsemishäiriö, persoonallisuus/käytöshäiriö NAS, hyperkineettiset häiriöt eli ADHD:ta vastaavat tarkkaavuushäiriön sekä yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden häiriöt sekä käytöshäiriöt.
Tilastot pyydettiin Kelalta. Diagnooseiksi valittiin sellaiset, joihin usein liittyy myös tunnesäätelyn tukemisen tarpeita.
”Toimintaterapian kuntoutuspäätöksissä tunnesäätelyn tukeminen onkin yhä useammin yksi mainituista tavoitteista”, toimintaterapeutti, Lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaaja (LTTO) ja nepsy-valmentaja Hanna-Kaisa Järvinen vahvistaa.
Tunnesäätelyn tuen tarve näkyy kouluissa ja varhaiskasvatuksessa
Tilastoissa näkyvä kasvu tuntuu ennen kaikkea näiden lasten ja nuorten arjessa, heidän perheissään, niin varhaiskasvatuksessa kuin kouluissa: erityistä tukea vaativia, ryhmässä olemiseen, oppimiseen ja tunne- ja impulssikontrollin säätelyyn tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria on paljon aiempaa enemmän.
”Etenkin hyperkineettisten häiriöiden kasvu näkyy koululuokissa kautta linjan levottomuutena. Paitsi lapset, myös varhaiskasvatuksen ja koulun ammattilaiset ovat kovilla, etenkin jos oppimisympäristö on lapselle haasteellinen ja aikuisresursseja on liian vähän varmistamaan yksilöllistä tukea ja niitä elintärkeitä onnistumisen kokemuksia pienissä ryhmissä”, Järvinen toteaa.
Myöntöpäätösten määrä näkyy myös toimintaterapeuttien arjessa – tulijoita olisi monin paikkakunnin enemmän kuin terapeuteilla on mahdollista ottaa vastaan.
”Se, mitä kysytään, on apua aina vain laajemmalla diagnoosi- ja oirehaastekuvalla. Se näkyy numeroissa ja tilastoissa ja omassa arjessa puhelinsoittoina, sähköposteina ja ihan valtavina yhteydenottomäärinä. Perheet joutuvat tekemään tosi paljon töitä löytääkseen kuntouttajan”, Järvinen kuvaa.
”Kuntoutuksen oikea-aikaisuus puhuttaakin tällä hetkellä toimintaterapian kentällä paljon.”
”Olisi tärkeää pystyä tukemaan lasta ja hänen perhettään jo lievempien pulmien kanssa. Pääsy kuntouttavaan toimintaterapiaan on tällä hetkellä ainakin paikoin ruuhkautunut kovin, ja silloin muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattiryhmien työ lapsen tai nuoren kanssa on ensiarvoista”, hän toteaa.
Järvinen muistuttaa, että kaikki tunnesäätelyn pulmien kanssa apua tarvitsevat lapset ja nuoret eivät tarvitse kuntoutuspäätöstä, vaan hyötyvät matalamman kynnyksen tukitoimista.
”Olisi tärkeää, että apua saisi jo lievemmissä haasteissa”, Järvinen painottaa.
Lasten ja nuorten tunnesäätelyn kehittymistä tukee tutkitusti yksinkertaisimmillaan tunnetaitava kohtaaminen kenen tahansa lapsen ympärillä olevan aikuisen toimesta.
Valmennuksesta tukea ammattilaisille
Tunnesäätelyn tietoista, prosessimaista harjoittelua varten Tunne ja Taidassa on toissa vuonna lanseerattu Mitä sä rageet? Tunnesäätelyn tukemisen valmennus. Hanna-Kaisa Järvinen on ollut mukana yhtenä asiantuntijana kommentoimassa valmennusta ja sen materiaaleja.
Valmennus on suunnattu kaikille, jotka työssään tukevat lasten tai nuorten tunnesäätelyä ja kaipaavat siihen selkeää etenemistä, valmista materiaalia sekä keinoja myös lähipiirin osallistamiseksi.
Valmennuksen on käynyt jo yli sata lasten ja nuorten tunnesäätelyn tukemisen ammattilaista. Mukana on ollut etenkin toimintaterapeutteja, lastensuojelun ammattilaisia, erityisopettajia, oppilashuollon tai terveydenhuollon ammattilaisia.
Valmennus on suunnattu yksilötyötä tekeville ammattilaisille, mutta siitä ovat hyötyneet myös ryhmien kanssa työskentelevät. Eräs valmennukseen osallistunut opettaja kuvaa kokemustaan näin:
”En ole ennen ollut näin monen levottomilla aivoilla varustetun lapsen opettaja, ja siksi koin valmennuksen erityisesti avaavan ja selittävän aivoissa tapahtuvia asioita tunnekaappauksen aikana. En tiedä, miten olisin selvinnyt viime lukuvuodesta ilman tätä valmennusta.”
Lähipiirin osallistaminen tunnesäätelyn tukemiseen ensiarvoista
Erityistä kiitosta osallistujilta on kerännyt valmennuksen painotus lapsen tai nuoren lähipiirin osallistamiseen.
Näin kirjoittaa yksikin valmennukseen osallistunut:
”Olen oivaltanut lähiympäristön ohjaamisen tärkeyden ja mukaan ottamisen. Harjoitteleminen pelkästään yksin tai kahden kesken lapsen kanssa ei tuota niin hyvää lopputulosta kuin että otan prosessiin mukaan myös lähiympäristön (vanhemmat, päiväkodin tai koulun henkilökunnan).”
Valmennuksen materiaalit ja lähipiirille ohjattavat tapaamiskerrat ovat saaneet myös lähipiiriltä hyvää palautetta. Näin valmennuksen käyneet ammattilaiset kertovat:
”Lähipiiri on ottanut vinkit ja tapaamiskerrat ilolla ja innolla vastaan. He ovat toivoneet jopa lisää tämäntyyppistä työskentelyä.”
”Olen saanut vanhemmilta kiitosta selkeistä materiaaleista.”
”Vanhemman oma suhtautuminen nuoren haasteisiin on seesteytynyt.”
Järvinen nyökkää tyytyväisenä.
”Tällaista palautetta on ihan mahtava kuulla, sillä jokainen meistä tietää, että välillä lapsen tai nuoren lähipiirin voimavarat voivat olla tosi tiukoilla tai jostain muusta syystä yhteistyötä on hankala saada sujumaan”, Järvinen toteaa.
Järvinen pitää tunnetaitoja ja tunnesäätelyn vahvistamista yleisestikin erittäin merkittävässä roolissa turvallisen yhteistyön luomiseksi sekä lapsen että hänen lähipiirinsä kanssa.
”Tulla aidosti kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään vaatii kaikilta vuorovaikuttajilta luottamusta ja riittävää turvaa. Vaativaa, mutta todella palkitsevaa”, Järvinen tiivistää.
Mitä sä rageet? Tunnesäätelyn valmennus starttaa syksyisin ja keväisin! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.mitasarageet.fi
Valmennus on saatavilla myös organisaatioille – lue lisää ja kysy tarjousta tästä!