Opi perustunteista: Viha antaa pontta ja voimia

Vihasta saamme sisua tehdä asioita, puolustaa itseämme ja muita ja mennä eteenpäin elämässämme. Viha on tukenamme myös rajojen tunnistamisessa ja niiden asettamisessa.

Perustunteistamme viha on ehkä väärinymmärretyin tärkeässä roolissaan rajojemme asettajana ja puolustavaan toimintaan puskevana voimana. Ehkä sinäkin olet saanut edistettyä jotain hyvää kiukun kipinöillä tai vihan vimmalla?
 
Toisessa ääripäässään viha osaa myös paisutella asioita ja nousee herkästi suojaamaan meitä kipeämpien tunteiden tuntemiselta, kuten pelolta, epävarmuudelta tai hämmennykseltä. Siksikin omaan vihaan on hyvä uteliaasti ja lempeästi tutustua. Tutustuessa voi löytää vihan alla olevia syvempiä tunteita ja tarpeita sekä tutkia sen viestejä eri tilanteissa. Löytää enemmän aitoa itseään! Kurkkaa vinkkimme jutun lopusta!

Tärkeää on myös rakentaa vastuullista ja hyväksyvää suhdetta tähän kimurantiltakin välillä tuntuvaan tunteeseemme. Hyvin usein suhteemme vihaan voi olla elämämme varrella värittynyt, vääristynyt ja jopa kielletty. Emme kuitenkaan täydesti ja rakentavasti pääse hyödyntämään elämässämme omaa voimaamme, jos viha ja sen energia on sisällämme tukahdutettu ja ilmenee piilosta käsin pihahdellen. Silloin meistäkin saattaa olla vain pihaus esillä tai toisessa ääripäässä ärjymme valtoimenaan tuon tuosta. Ota vihan voima siis myönteiseen käyttöösi – voit yllättyä!

Mitä vihassa fyysisesti tapahtuu? Vihaisina kehomme virittyy hälytystilaan, jossa se on valmis puolustautumaan, pakenemaan tai taistelemaan. Adrenaliini kuohuu -aistit terävöityvät, pupillit laajenevat, pulssi kiihtyy ja lihakset jännittyvät. Vihan vallassa saatamme yltyä tekoihin, joita myöhemmin kadumme, sillä yhteys aivomme ajattelevaan osaan on hetkellisesti kateissa. Juuri tästä syystä vihan maine on viisauttaan huonompi ja vihan tuhoavaa voimaa ymmärrettävästi myös pelätään. Pitkään kestäessään viha on voimassaan myös elimistöä, etenkin sydäntä ja verenkiertoelimistöä kuormittava – siksikin sen säätelyä on hyvä opetella.

Koska viha antaa voimaa, käännämme sen helposti suojapanssariksi: kukaan ei voi satuttaa minua. Näin viha ikäänkuin suojelee meitä kivulta. Sen avulla saatamme pyrkiä väistämään heikkouden kokemista, vaikka mitä aidompi uskallamme olla, sitä onnellisemmaksi ja vapaammaksi olomme voimme kokea.

Jos jätämme voimamme käyttämättä, voimme päätyä pienentämään itseämme. Pihahtelemaan, kun voisimme seistä rinta rottingilla!

Liian pitkään sisällä pidetty viha ajaa meitä herkästi myös kohti katkeruutta, yleistä ärtynyttä olotilaa, muiden halveksimista tai pitkälle jatkuessaan jopa masennusta. Yhteys omiin tunteisiin ja tarpeisiin kapeutuu ohittaessamme vihaamme. Saatamme elää vaatimattomampaa elämää, kuin mihin kykenisimme ja olomme voi olla jatkuvasti äreä ja hermostunut. Voi tuntua, ettei itsellä ole oikeutta tai mahdollisuuksia vaikuttaa elämäänsä. Oma potentiaali pysyy turhaan sykkyrällä.

Vihan tarkoitus on olla terve voimavara ja eteenpäin kuljettava voima! Sisukkuus on auttanut varmaan sinuakin silloin, kun olet joutunut tekemään epämieluisia tai kärsivällisyyttä vaativia asioita. Sisukkuus ponnistaakin voimansa vihan energiasta. Se auttaa yrittämään uudestaan ja uudestaan, vaikka olisimme epäonnistuneet jo monta kertaa ja mieli tekisi vain luovuttaa.

On hyvä välillä myös ylittää itsensä; kokeilla asioita, joihin ei heti uskoisi pystyvänsä tai joita ei heti uskaltaisi kokeilla. Juuri silloin antaa itselleen mahdollisuuden kehittyä ja kasvaa! Joskus omaa voimaa on myös EI:n sanominen kivoillekin jutuille, joiden tietää pitkällä tähtäimellä kuormittavan. Myös selkeä ja kohti menevä ”ei” ponnistaa voimansa kiukun alkulähteistä, omien rajojen tunnistamisesta.

Aggression positiivisella voimalla voimme siis puolustaa itseämme ja toisia, asettaa rajoja, uskaltautua pois haitallisista tilanteista, viedä asioita loppuun asti, saada sinnikkyyttä ja ammentaa energiaa haasteissa.

Tehokas vihan purkukeino on siitä puhuminen. Vihaa voi puheen lisäksi purkaa luovalla tai fyysisellä toiminnalla; maalaamalla, savea pusertamalla, tanssimalla, halkoja hakkaamalla tai vaikkapa urheilutreenillä. Mikä sinulle toimii parhaana, turvallisena vihan purkukeinona?

Etenkin viha-tunteen alla on usein paljon muitakin elossa olevia tunteita, joita viha peittää alleen. Ei siis kannata hämäytyä vihasta, vaan sukeltaa sen alle – mitä oikeastaan koenkaan? Olenko pettynyt, järkyttynyt, huolissani tai neuvoton?

Vihan alla saattaa olla myös turhautumista, kyllästymistä, häpeää, epäonnistumista, epävarmuutta, hämmennystä, epätoivoa, yksinäisyyttä, toivottomuutta, pelkoa ja huolta. Jos mietit omaa tilannettasi, jossa olit vihainen tai kiukkuinen – mitä muita tunteita sen alla oli sinussa elossa? Ilmaisitko tai huomioitko itse niitä jotenkin?

Kaiken kaikkiaan viha-tunne on elämän myönteinen voimavara, johon kannattaa tutustua! Helliä hauraita tai kipeitä kokemuksia sen alla, huolehtia tarpeistaan ja harjoitella ilmaisemaan itseään rakentavasti. Näin se ei pääse kääntymään tuhoavaksi, vaan avautuu elämää suojelevaksi ja ylläpitäväksi voimaksi!

Tutustu omaan vihaasi!

Vihaan voi tutustua aivan kuten muihinkin tunteisiin. Uteliaalla myötätunnolla – kuin tutustuisit pikkuhiljaa uuteen tyyppiin elämässäsi. Mitenhän tämä oikein toimii? Mistä se rauhoittuu tai kiihtyy? Miksihän se näin reagoi?

• Pidä tunnepäiväkirjaa havainnoistasi. Toteuta tämä itsellesi riittävän helpolla tavalla, vaikka kerran viikossa ranskalaisin viivoin tai halutessasi pidemminkin tarinoiden.

• Havainnoi uteliaasti tunteidesi vahvistumista ja heikkenemistä eli tunteiden elinkaarta. Havainnoi itseäsi eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa. Kirjoita havainnoistasi oivaltamaasi.

• Kirjoita vihan kokemuksistasi – mitä tapahtui, miten reagoit, mitä tunsit kehossasi ja mitä ajattelit? Mitä muita tunteita tilanteessa oli elossa?

• Havainnoi, mistä kehon tuntemuksista tiedät, että sinulla on tämä tunne? MIstä aistimuksista tunnistat, että tunne sinussa heikkenee tai vahvistuu?

• Mitä tarpeita tunnistat vihan alta? Mitä kaipasit, mikä olisi ollut sinulle tärkeää? Mikä tarve oli jäänyt liian vajaalle? Lataa ilmaiset tunne- ja tarvesanalistat tueksesi täältä!

• Miten ilmaiset itseäsi vihan kanssa? Miten muut voivat tietää tunteesi, entä tarpeesi? Millainen jälkimaku tilanteista jää? Mikä meni hyvin? Juhli ja kasvata sitä!

• Havainnoi, miten reagoit ja toimit vihan noustessa. Millaisia ajatuksia mielessäsi alkaa pyöriä ja miten ne vaikuttavat oloosi ja toimintaasi? Tuomitsetko, selitätkö parhain päin tai vähätteletkö itseäsi tai muita?

• Pohdi, millaisissa tilanteissa otat tunteesi tosissaan? Onko sinulla mielestäsi oikeus olla vihainen? Mistä tämä ajatus on sinulle tuttu?

• Pohdi, mikä oma tai toisen toiminta ja millaiset omat ajatuksesi saavat tunteesi vahvistumaan, mitkä heikkenemään?

• Mitä pelkäät, että voisi tapahtua, jos ilmaisit erimielisyytesi, rajasi, tarpeesi tai tyytymättömyytesi? Mikä tukisi, että voisit ilmaista itseäsi avoimemmin ja rakentavammin? Mistä saisit siihen riittävää turvaa?

• Mikä omalla kohdallasi auttaa säätelemään tunnetta tukahduttamatta tai ohittamatta sitä? Kokeile uteliaasti erilaisia keinoja hengityksestä kehon ravisteluun, jalkojen tömistelystä käsivarsien silitykseen, seinän työntämiseen ja perhostaputteluun.

• Muista myötätunto itseäsi kohtaan: ei ihme, että koen näin! Ei ole hätää, minä pysyn itseni rinnalla ja tukena. Selviän kyllä.

• Ulkopuolinen apu on joskus myös tarpeen oman vihan vapauttamiseksi sekä jäsentyneen ja vastuullisen viha-suhteen luomiseen – oman voiman käyttöön ottamiseen! Hae rohkeasti tukea, jos mietit sen tarpeellisuutta!

Lue myös muut Opi perustunteista! -sarjan jutut täältä!

HARJOITUS

Tunnevolyymin säädin 

Muistele tilannetta, jossa tunteesi kuohuivat. Se voi olla tilanne, jossa koit pettymystä, turhautumista tai ärtymystä.

Ota yhteys kehosi aistimuksiin ja siihen, miltä kehossasi tuntuu. Mitä tunnet? Missä tunnet?

Aisti tunteesi voimakkuus kehossasi. Kuinka voimakas sanoisit sen olevan asteikolla 1–10, jos 10 olisi kaikkein voimakkain?

Kuvittele, että ylävatsassasi olisi suuri säädin, jolla sinä voit säätää tunteen voimakkuutta. Kokeile ensin säätää voimakkuutta pari astetta kovemmalle – onnistutko? Mistä tiedät sen kehossasi?

Kokeile sitten säätää voimakkuus takaisin lähtöasentoon. Onnistutko? Hengitä samalla syvään.

Säädä tunteen voimakkuutta alkuperäistä pari astetta hiljaisemmalle. Käännä päättäväisesti ja lempeästi. Hengitä samalla syvään.

Kerro tunteellesi: Saat tuntua minussa kyllä, säädän sinua vain vähän pienemmälle.

Miltä kehossasi nyt tuntuu? Joskus tunne pompsauttaa voimakkuuden takaisin lujemmalle ja sinun täytyy uudestaan säätää sitä pienemmälle – ole päättäväinen.

Yritä pitää voimakkuus kohtuullisella tasolla. Voit myös mielikuvassasi lukita säätimen johonkin kohtaan niin, ettei voimakkuus pääse nousemaan.

Harjoitus kirjasta: Anne-Mari Jääskinen: Mitä sä rageet? # tunteita sikanolosta sairaan siistiin, 2017