Jämäkkyyttä, myötätuntoa ja itsetuntemusta – näin tunnetaidot vaikuttavat jaksamiseen

Omien tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen on inhimillisen hyvinvoinnin pohja. Niiden lisäksi tarvitaan myötätuntoa ja jämäkyyttä, jotta tunnistamista seuraa hyvää tekeviä tekoja.

Omien tunnetaitojen vahvistaminen ja tunnetaitojen ohjaaminen lapsille ja nuorille vaikuttavat selvästi lasten ja nuorten kanssa työskentelevien hyvinvointiin töissä, selviää Tunne & Taidan tuoreesta kyselystä.

Kyselyyn vastasi 90 Lasten tunnetaito-ohjaajaksi (LTTO) valmistunutta ammattilaista. Heistä suurin osa työskentelee varhaiskasvatuksessa, opetustyössä, kuntoutusterapeutteina tai lastensuojelussa.

Kyselystä nousee selvästi esiin kolme tärkeää teemaa: läheisempi ja myötätuntoisempi yhteys itseen, kokemus merkityksellisyydestä ja riittävä jämäkkyys, jolla huolehtii omista rajoista ja tunteiden ja tarpeiden ilmaisusta.

Yhteys omiin tunteisiin ja tarpeisiin on hyvinvoinnin perusta

Vuoden kestävässä Lasten tunnetaito-ohjaajakoulutuksessa opiskelijat pääsevät kokemuksellisesti työstämään omia tunne- ja tarvetaitojaan, tutustumaan omaan tunnehistoriaansa ja opettelemaan kokemuksen kautta uusia tapoja toimia omien ja toisten tunteiden kanssa. Tämä kaikki toimii pohjana sille, miten tunnetaitoja lähdetään ohjaamaan lapsille ja nuorille.

Vastaajista kaikki kertovat, että yhteys itseen on syventynyt koulutuksessa selvästi – kahdeksalla kymmenestä melko tai erittäin paljon.

Yhteys itseen eli kyky tunnistaa omia tunteita ja tarpeita on koko inhimillisen hyvinvoinnin ja rakentavan vuorovaikutuksen ydin. Tunteet tuntuvat meissä kehollisina muutoksina – muun muassa värinänä, paineena, puristuksena – ja tuovat sitä kautta tietoisuuteen fyysisiä, psyykisiä ja sosiaalisia tarpeitamme.

Jos oman kehon tuntemusten kuuntelu on vierasta tai ehkä jopa epämiellyttävää, ei tarpeillakaan ole mahdollisuutta nousta tietoisuuteen ja tulla vastatuiksi.

Elämästä saattaa tulla ulkoaohjautuvaa – muiden tarpeisiin ja toiveisiin vastaamista ja niihin sopeutumista – tai vain miellyttäviltä tuntuvien tunteiden metsästystä.

Ja nurinkurisesti käykin niin, että mitä enemmän hankalilta tuntuvia tunteita väistää tai tukahduttaa, sitä enemmän niitä alkaa kokea.

”Kun olen paremmassa yhteydessä itseeni, tunnistan paremmin tarpeitani.”

”Osaan pysähtyä kuulostelemaan omia tarpeitani tarkemmin ja uskallan kertoa niistä paremmin läheisilleni. Osaan siis pitää puoliani paremmin. Jaksan paremmin töissä, kun osaan pitää parempaa huolta omasta palautumisestani vapaa-ajalla.”

Tietoisuus on kaiken alku – sen lisäksi tarvitaan myös rohkeutta ilmaista

Pelkkä tietoiseksi tuleminen tunteista ja tarpeista ei kuitenkaan riitä tuomaan hyvinvointia. Sen lisäksi tarvitaan myös rohkeutta ja jämäkkyyttä ilmaista sitä, mitä itsessään todeksi kokee ja mitä tarvitsee.

Etenkin oman vihan, pettymyksen ja esimerkiksi turvan, arvostuksen ja tuen tarpeiden ilmaiseminen voi olla pelottavaakin, jos siihen ei ole tottunut tai jos elämää on kannatellut uskomus siitä, että aina pitää pärjätä yksin.

Kuitenkin vain tuomalla todellista itseään vuorovaikutukseen voi alkaa vaikuttaa ympäristöönsä niin, että valinnat ja muutokset palvelevat omaa hyvinvointia.

”Osaan pitää paremmin huolta omista rajoista ja sitä kautta jaksamisesta. Olen armollisempi itseä kohtaan. Osaan kuunella itseä ja tunteitani tässä ja nyt ja huomioida ne valintoja tehdessäni.”

Lähes kaikki vastaajat vastaajista kertovat, että ilmaisevat itseään nyt rohkeammin kuin ennen – kuusi vastaajaa kymmenestä kertoo, että rohkeus on lisääntynyt melko tai erittäin paljon.

”Itseni kuuntelu on lisääntynyt ja kuulen mitä tarpeita minussa. Osaan sanoa ei tarvittaessa.”

Yhdeksän kymmenestä kertoo myös huolehtivansa omasta palautumisestaan nyt aiempaa paremmin, myös päivän mittaan.

”Osaan paremmin huolehtia omasta palautumisesta, rajata työaikaa sekä seurata itsestä niitä merkkejä, jotka kertovat liiasta työmäärästä. Lisäksi ihan päivän aikana tulee kiinnitettyä huomiota hengitykseen ja pieniä pysähtymisen hetkiä esim. ympäristön huomioimiseen.”

Myötätunto tuo sujuvuutta, jaksamista ja tilaa ilolle

Tunnetaitojen kehittäminen tuo myös turvaa kohdata niin omia kuin toisten hankalailta tuntuvia tunteita – ahdistusta, pettymystä, ärtymystä, vihaa, surua – joita väistämättä niin arki- kuin työelämässä riittää.

Yhdeksän kymmenestä kertoo huomanneensa, että joustavuus ja kyky kohdata hankaliakin asioita tai muutostilanteita on parantunut. Kuusi kymmenestä kertoo sen parantuneen jopa melko tai erittäin paljon.

”Niiden asiakkaiden kohdalla, joilla on käyttäytymisen ongelmatiikkaa, on paljon enemmän itsellä keinoja käytössä ja ymmärrystä, jota voi sitten jakaa myös yhteistyötahoille. Se antaa jaksamista itselle, kun tietää ja ymmärtää, mistä on kyse eikä siten aseta itselle liian suuria vaatimuksia eikä sitä kautta myöskään lapselle.”

Myötätunto niin itseä kuin muita kohtaan on kasvanut koulutuksen aikana selvästi, vastaajat kertovat.

”Myötätunto ja itsemyötätunto ovat auttaneet löytämään isoimpia oivalluksia. Myötätunnon kautta lapsen tilanteen ymmärtäminen ja tunteiden sekä tilanteiden sanoittaminen ovat lisänneet onnistumisen kokemuksia lasten kanssa ja itsemyötunnon löytäminen on auttanut minua hyväksymään erilaisia puolia ja tarpeita itsessäni.”

Kahdeksan kymmenestä vastaajasta onkin huomannut, että työssäjaksaminen ja yleinen työhyvinvointi ovat kohentuneet.

”Omaa tunnemaailmaa läpikäydessäni sain kasvatettua itsemyötätuntoa, oman osaamisen ja itseni arvostamista sekä omia rajoja niin paljon, että kykenin palaamaan kesällä töihin.”

Oman työn merkityksellisyys tuo voimaa

Vastaajista kaikki kertovat työn merkityksellisyyden kasvaneen omien tunnetaitojen kehittämisen jälkeen – seitsemän kymmenestä kertoo sen lisääntyneen melko tai erittäin paljon.

”Merkityksellisyyden kokeminen on lisääntynyt ja se lisää voimavaroja!”

Myös lasten tunnetaitojen vahvistaminen, mahdollisuus voida vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin, tuo työhön huimasti merkityksellisyyttä, vastaajat kertovat.

”Vaikka työnkuva on vaativa, koen sen innostavana ja merkityksellisenä. Voin työssäni jakaa vuorovaikutus-, tunne- sekä tietoisuustaitoja lapsiryhmän ja yksittäisten lasten tarpeiden mukaan. Ellen olisi opiskellut tunnetaito-ohjaajaksi, en olisi löytänyt näin innoittavaa ja palkitsevaa työtä, ja se on vaikuttanut huomattavan paljon omaan työssäjaksamiseeni!”

Kyse ei ole pienestä asiasta, sillä merkityksellisyyden kokeminen vaikuttaa tutkimusten mukaan työssäjaksamiseen selvästi.

”Itseäni innostaa ja auttaa jaksamaan työssä, kun koen onnistumisen kokemuksia rakentavassa vuorovaikutuksessa, sensitiivisessä kohtaamisessa ja yhteyden kokemisessa toisiin ihmisiin.”


Omien tunnetaitojeni kehittämisen ansiosta:

  • Jaksan paremmin töissä (83%)
  • Huolehdin palautumisestani paremmin (88%)
  • Minun on helpompi kohdata muutoksia ja hankalia asioita (93%)
  • Työ tuntuu merkityksellisemmältä (96%)
  • Työssäni on iloa ja innostusta enemmän (88%)

Lähde: Kysely Lasten tunnetaito-ohjaajille, 11/2019. n=90. Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Jutussa olevat sitaatit on poimittu kyselystä. 


 

Lue myös nämä

Äiti räyhää ja isä piilottaa pelkonsa – monien vanhempien tunnetaidot ovat hukassa ja malli periytyy lapsille, YLE Uutiset 29.4.2018

Meistä mediassa

Äiti räyhää ja isä piilottaa pelkonsa – monien vanhempien tunnetaidot ovat hukassa ja malli periytyy lapsille, YLE Uutiset 29.4.2018

On sitä ennenkin selvitty – mihin tarvitaan erillistä tunnekasvatusta? Osa 2/2

Artikkelit

On sitä ennenkin selvitty – mihin tarvitaan erillistä tunnekasvatusta? Osa 2/2

Jyväskylän suursatsaus varhaiskasvatuksen työhyvinvointiin kannatti – ”Oikeasti hyötyä!”

Artikkelit

Jyväskylän suursatsaus varhaiskasvatuksen työhyvinvointiin kannatti – ”Oikeasti hyötyä!”