Mitä on tehokas oppiminen? Näin aivotutkija sen näkee – ja näin sitä hyödynnetään tunnetaitojen oppimisessa

”Jos puhutaan tehokkuudesta, niin me helposti ajattelemme, että se on sitä, että tieto tarjotaan mahdollisimman nopeasti esimerkiksi selkeänä graafisena esityksenä. Todellinen tehokkuus on kuitenkin jotain ihan muuta”, aivotutkija, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen kertoo.

Kädet saveen, siveltimet käteen, musiikkia korville ja keho liikkeelle. Heittäytymistä ei-tietävään tasoon, kokemuksellisesti oppimaan ja oivaltamaan.

Näin ihminen oppii, se tiedetään.

Silti kokemuksellisen oppimisen käyttöä arastellaan, kasvatustieteen professori, aivotutkija Minna Huotilainen kertoo.

– Jos puhutaan tehokkuudesta, niin me helposti ajattelemme, että se on sitä, että tieto tarjotaan mahdollisimman nopeasti esimerkiksi selkeänä graafisena esityksenä.

Todellinen tehokkuus on kuitenkin jotain ihan muuta.

– Se on sitä, että oppija saa oivalluksia, että hän pystyy kytkemään oppimansa siihen, mikä on hänelle oikeasti merkityksellistä, että hän motivoituu, innostuu ja että hän myöhemmin myös muistaa oivaltamansa, Huotilainen sanoo.

Kokemuksellinen oppiminen rajautuu oppimisen ensivuosiin – ihan turhaan

Huotilainen näkee, että varhaiskasvatuksessa ja ehkä vielä alakoulun ensimmäisillä luokilla tätä oppimisen syvää ydintä hyödynnetään.

Sitten se jää, siirrytään liikaa tiedolliseen oppimiseen.

Aikuiskoulutuksessa luovuuden, kokemuksellisuuden ja leikin hyödyntäminen oppimisessa on jo poikkeuksellista ja harvinaista.

Kuitenkin leikissä ollaan koko tieteen ytimen äärellä, tutkimassa, ihmettelemässä, selvittämässä.

– Leikkiminen ja tutkiminen ovat hyvin lähellä toisiaan, ikään kuin alusta, jossa voidaan ottaa käyttöön erilaisia resursseja ja tehdä laajasti jotakin.

Aistilähtöinen, kokemuksellinen tutkiminen on tunnetaitojen oppimisen perusta

Lasten Tunnetaito-ohjaajakoulutuksen (LTTO) kehittäjä, pääkouluttaja Anne-Mari Jääskinen nyökkää: leikkivä ja tutkiva asenne on tärkeä osa tunnetaitojen oppimista.

Tunnetaitojen oppimisessa on tärkeää myös hyödyntää eri aisteja ja ihmisen erilaisia tapoja vastaanottaa ja käsitellä informaatiota.

– Ymmärrys asioista syntyy omien oivallusten kautta ja juurtuu todeksi itse kokemalla ja tekemällä, Jääskinen kuvaa.

– Mitä rikkaammin eri menetelmiä käytetään lasten ja nuorten kanssa, sitä varmemmin tavoitamme eri oppimistyylit ja juurrutamme taitoja käytettäväksi arjessa, sanoo Jääskinen.

Oppiminen vaatii heittäytymistä ja tarvitsee turvaa

Kokemuksellinen oppiminen vaatii uskallusta heittäytyä, edes vähäisen.

Ihminen, niin aikuinen kuin lapsi, voi heittäytyä kokemaan ja oppimaan kuitenkin vain kokiessaan riittävää turvaa.

– Jokainen on vähän haavoittuvainen ja herkillä uusissa tilanteissa ja uusissa ryhmissä, joihin liitymme – myös me aikuiset ja ammattilaiset. Siihen on oltava tilaa ja sitä voidaan yhdessä myös turvallisesti tutkia.

Jääskinen laskee kädet syliin ja jatkaa:

– Tunnetaitojen oppiminen alkaakin aina sen aistimisesta ja tutkimisesta, mitä itsessä kulloinkin on elossa.

Lue aiheesta lisää!

• Aivotutkija, kasvatustieteen professori: Opettajan omat tunnetaidot ovat opettamisen perusta >

Lasten Tunnetaito-ohjaaja MM® -koulutus 40 op

Katso lyhytvideo koulutuksesta opiskelijoiden kertomana tästä. Löydät alkavat koulutukset täältä.

• Vuoden pituinen ammatillinen täydennyskoulutus
• Koulutuksia kesäyliopistoissa ympäri Suomen sekä Onlinena Tunne ja Taidan järjestämänä
• 7 lähijaksoa ja etäopiskelua
• Opettajille, varhaiskasvatusopettajille, toimintaterapeuteille, puheterapeuteille, psykiatriseen sairaanhoitoon, lastensuojeluun, sosiaali- ja terveyspuolelle ja muille ammattilaisille
• Koulutukseen sisältyy 200-sivuinen Tunnetaito-ohjaajan käsikirja
• Lue lisää koulutuksen rakenteesta

Tervetuloa mukaan!