Tunnetaidot eivät ole pelkkää tunteiden hallintaa – itsemyötätunnolla on merkitystä

Lapsi on rohkaistunut itseilmaisussaan. Nuori näkee itsensä arvokkaana. Ryhmässä on kannustettu toisia. Riitoja ratkottu rakentavasti.

Näitä ja paljon muitakin tunnetaitojen siemeniä lähtee itämään tunnetaitoryhmissä, joissa tunteisiin tutustutaan ja tunnetaitoja harjoitellaan aisteja ja eri menetelmiä hyödyntäen kouluissa, päiväkodeissa ja mm. kuntoutusterapioissa.

– Elämme hektisessä maailmassa, missä nopeus ja suorituskeskeisyys näkyvät lasten ja nuorten olossa. Tunnetaitoryhmä on paikka, missä omalle itselle on aikaa ja missä omat jutut tulevat kuulluiksi. Jo sillä on valtava merkitys, sanoo Lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaajakoulutuksen kehittäjä, kouluttaja Anne-Mari Jääskinen.

Jännityksen hetkellä on muistettu hengittää. Epävarmuudessa on puhuttu itselle lempeästi.

– Tunnetaitoryhmässä lapsi ja nuori saa ymmärrystä siihen, että hankalillakin tunteilla on tehtävänsä ja niistäkin selviää. Ennenkaikkea lapsi saa keinoja toimia omien tunteidensa kanssa ilman niiden tukahduttamista.

Itsemyötätunto on tärkeä hyvinvointitaito

Tunnetaidot eivät Jääskisen mukaan ole pelkästään hyvää käytöstä tai hankalien tunteiden pois säätelemistä.

– Tunnetaitojen pohja on siinä, että tuntee itsensä ja tunnistaa oman kehonsa tunneviestejä. Sen jälkeen voi opetella kuulemaan niitä ja rohkaistua kohtaamaan tunteensa, ottaa ne tosissaan. Siten voi toimia itseä ja toisia kohtaan rakentavasti. Joskus se tarkoittaa myös päättäväisen ei:n sanomista ja toisen pettymyksen sietämistä, Jääskinen kuvailee.

Ei voi olla aina kaikille miellyttävä, jos haluaa voida hyvin.

Itsemyötätunto on Jääskisen mukaan tärkeä osa tunnetaitoja.  Aikuinenkaan ei aina kykene toimimaan omien arvojensa mukaisesti, kun riittävän voimakas tunnekuohu vyöryy yli. Aivojen hälytyskeskus ottaa silloin vallan ja taistele-pakene -järjestelmä aktivoituu.

– Jos itseään sättii näissä tilanteissa lisää, sisäinen uhkakokemus voimistuu eikä rauhoittumisjärjelmämme pääse palauttamaan meitä hätätilasta.

Sisäinen puhe toimii myös tunnetilan säätelijänä

Lapset oppivat sisäisen puheen tapansa suurelta osin aikuisilta. Äänensävy ja tapa arvostella tai kannustaa itseä on usein lähiaikuisten kieltä. Aikuisen merkitys itsemyötätunnon oppimisessa on suuri.

– Se, miten lasta kohdellaan vaikkapa pettymyskiukkujen tai motivaatiokuoppien kohdalla, mallintaa lapselle sitä, miten itseen voi suhtautua, kun kaikki ei menekään hyvin tai ei ole ollut voimavaroja toimia rakentavasti, Jääskinen kuvaa.

Tunnetaitoryhmissä vaikeatkin tunteet nostetaan normaaliin elämään kuuluviksi. Taitojen oppimisesta ei tehdä lapselle kuitenkaan lisäpaineita. Ihminen on inhimillinen ja joskus tunteet vain vievät meitä.

– Jokainenhan tekee aina parhaansa omien voimavarojensa ja ymmärryksensä puitteissa.

Aina harjoiteltu taito ei yksinkertaisesti ole aivojen tavoitettavissa. Näin on esimerkiksi silloin, kun voimakas tunne on tiputtanut ihmisen ns. lisko- eli kehoaivojen ohjaukseen. Jääskinen kuvailee, että silloin olemme alimmalla säätelytaitotasolla, missä toisen ihmisen tuki – kanssasäätely, yhteyteen palauttaminen ja tunteen vastaanottaminen voivat nostaa itsemme taas pinnalle. Toisen ihmisen läsnäolo ja kuulluksi tulemisen tarve tunteiden tyynnyttämisessä eivät häviä siis aikuisenakaan.

Aina emme pysty säätelemään voimakkaita tunteita, vaikka se teoriassa olisikin mahdollista.

Tunnetaitojen opettaminen vastuuttaa myös aikuisen

Tunnetaitojen oppiminen poikkeaa tiedollisten taitojen oppimisesta, joissa usein voi pärjätä pelkästään asian ymmärtämisellä. Tunnetaitoja sen sijaan opitaan vain käytännössä harjoittelemalla. Eniten itse vuorovaikutustilanteissa, mutta paljon voidaan oppia ja harjoitella myös tavoitteellisissa tunnetaitohetkissä.

– Tunnetaitojen opettamisessa olennaista on poistua kognitiivisen tiedon opettamisen areenalta ja laskeutua kokemisen maailmaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Millaiselta tuntuu juuri nyt? Mistä sen tunnistan kehostani? Mitä hoksaan hengityksestä, kun harjoittelen sitä?

Tarkoitus on itsekin aikuisena olla tutkivasti ja avoimesti läsnä sille, mitä opettaa. Harjoitella hengitystä, tutkia kehon reaktioita ja omia ajatuksia, huomioida kehon asentojen vaikutusta ja luoda tilaa itseilmaisulle eri tavoin.

– Moni opettaja kuvailee, että tunnetaitojen opettamisessa joutuu oppimaan itsekin uuden tavan omaan opettajuuteen. Ihmisenä tasavertaisen aseman ottamiseen oppilaan kanssa. Siitä syntyykin usein hedelmällisimmät ja koskettavimmat kohtaamiset ja nuori tai lapsi uskaltaa itsekin avautua.

– Näen sen niin, että arjen keskelle syntyy luottamuksen ja kohtaamisen tila, joka itsessään kantaa koulu- tai päiväkotipäivien läpi niinä hankalinakin päivinä. Näin itse opettaminen muissakin aineissa helpottuu, sanoo Jääskinen.

Lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaajakoulutus 5 vuotta – taitoja jo 10 000:lle

Ensimmäinen Lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaajakoulutus starttasi kesäkuussa 2015 Tuusulassa.
Valmistuneita ohjaajia on jo yli 300. Tunnetaitoja on ohjattu koulutuksen mukaisesti jo yli 10 000:lle lapselle ja nuorelle Suomessa.

Mikä?

Vuoden kestävä 40 opintopisteen laajuinen ammatillinen täydennyskoulutus.

Kenelle?

Lasten ja nuorten kanssa työskenteleville tai sellaisiin tehtäviin aikoville.

Esim. opettajat, varhaiskasvatusopettajat, kuntoutusterapeutit, psykiatriset sairaanhoitajat, iltapäiväkerhojen ohjaajat, lastensuojelun ammattilaiset, harrastustoiminnan ohjaajat, sijaisvanhemmat, perhetyöntekijät jne.

Missä voi kouluttautua?

Koulutuksia järjestetään kesäyliopistoissa eri puolilla Suomea Helsingistä Rovaniemelle. Katso alkavat koulutukset täältä.

Missä ohjaajat työskentelevät?

Koulujen ja päiväkotien lisäksi tunnetaitoja opetetaan LTTO-koulutuksen mukaisesti ympäri Suomen niin toiminta- kuin muissakin kuntoutusterapioissa, sijaiskodeissa, lastensuojelussa, psykiatrisessa sairaanhoidossa, iltapäiväkerhoissa, harrastustoimintojen yhteydessä ja yksityisten yrittäjien tarjoamissa avoimissa tunnetaitoryhmissä.

Millainen koulutussisältö on?

Monia eri menetelmiä hyödyntävä koulutus, jossa ammattilainen tutkii omaa tunnemaailmaansa ja kehittää omia tunnetaitojaan ja samalla oppii ammatillisesti käytännön työkaluja tukea lapsia ja nuoria tunnetaidoissa.

7 lähijaksoa, verkko-oppimisympäristö, pienryhmätyöskentelyä ja oppien reflektointia omassa työssä tai lähiympäristössä.

Lopputyönä on lasten tai nuorten tunnetaitoryhmän ohjaaminen.

Lisätietoa täältä.